KotkanPS Blog

Haminan ja Kotkan satamien  yhteistä säveltä haettiin kymmenet vuodet. Nyt se on viimein löytynyt ja saamme maakuntaamme voimakkaan logistisen kilpailuvaltin. Päällekkäiset investoinnit, eikä turha kilpailu ”samoilla vesillä” rasita satamatoimintojen kehittämistä. Satamalla on mahdollisuus muodostua logistisen osaamisen keskukseksi, tarjoten maakunnan yrityksille vientivaltin.

Satamat tulee nykyisessä globaalissa maailmassa nähdäkin kokonaislogistisina keskuksina, joiden sisään ja ympärille voidaan kehittää monimuotoisia ja laajoja palvelu-, sekä yhteistyöketjuja. Vaikutukset ulottuvat maakuntaamme sisämaata myöden. On ehdottoman tärkeää keskittyä kehittämään kokonaisuuksia, joissa laiva- ja muu liikenne nivoutuu saumattomasti yhteen. Venäjä ja Baltia kehittävät satamiaan, meidän ei ole syytä jättää omaa osaamista vakan alle.

Satama ei tarjoa vain porttia maailmalle, vaan se muodostaa kaikkine sidosryhmineen oman keskittymän, jota voi verrata mihin tahansa teolliseen laitokseen. Kehitystyö on ottanut satama fuusiossa askeleen tälle vuosikymmenelle. Nyt on syytä tutkia millaisia sidosryhmiä saadaan aikaan, jotta saumaton yhteistoiminta  ymmärretään ja saadaan ulottumaan paremmin rajan ylitse Venäjälle, niin myös sisämaahan. Sisäsatamat ja terminaalit eivät ole poissuljettuja kumppaneita, vaikka niiden yhteys mereen on Saimaan kanavalta.

Suomen mittakaavassa maakuntamme satama on merkittävä tekijä, siitä on ehdottomasti saatava vieläkin merkittävämpi ja laajamittaista kehitystyötä on jatkettava etsimällä Tanskan salmien ulkopuolelta ”kummisatama” jotta kuljetuksien pilkkominen ja yhdisteleminen maailmaanlaajuiseen liikenteeseen saadan yhä kilpailukykyisemmäksi ja tehokkaammaksi. Maakuntamme koulutuksen on suuntauduttava alalle ja kumppanuus- ja kehityshankkeisiin jatkuvalla voimalla.

Satamat ovat vientiteollisuutemme ja työllisyytemme peruskysymyksiä. Tehokas ja monimuotoinen logistiikka laajoine verkostoineen on kasvavien kustannusten yksi merkittävä kustannuspainetta helpottava ja kilpailuetua antava tekijä.
Raul Lehto

Pääkirjoituksessaan 8.7 otti paikallinen lehti kantaa viikonloppuna Helsingissä tapahtuneeseen, homojen kulkuetta vastaan suunnattuun kaasuiskuun. Väkivallan käyttö puolustuskyvyttömiä kohtaan on aina väärin, vaikka varmasti Porvoon nakkikioskisurmat olisivat tarjonneet paljon vakavammankin aiheen kirjoittaa viharikoksista. Siellähän etniseen vähemmistöön kuulunut mies teloitti julmasti valtaväestöä.

Pridekulkuetta vastaan suunnattu kaasuisku sai sateenkaariväen kyynelehtimään. Minua järkytti enemmän se, että iskun uhreiksi oli joutunut myös alle kolmevuotiaita lapsia. Siis järkytti se, että joku vie noin pieniä lapsia tuollaiseen tilaisuuteen. Aivan sama olivatko itse kulkueessa, vai katsomossa. Seksiasiat on aikuisten juttu. Kuvista päätellen tapahtumalla on ollut myös verraten poliittinenkin merkitys ja erään puolueen ilmapalloja vilkkui taajaan. Lasten ja poliittisen asian yhdistäminen on ällöttävää sekin. Tuollaiseen tilaisuuteen jälkikasvuaan vievät eivät ansaitsisi seksuaalivähemmistöille ajamaansa adoptio-oikeutta. Biologisen lapsen voi valitettavasti yhä vieläkin hankkia näköjään kuka tahansa.

Rehellisesti ottaen en ymmärrä, miksi tuollaisia homoparaateja on järjestettävä. Niiden sanomahan kuitenkin on se, että halutaan vain samoja oikeuksia ja samaa suhtautumista, kuin mitä normaalitkin ihmiset saavat? Heterona olemiseen kuuluukin olennaisena osana juuri se, että ei joka käänteessä alleviivata sitä, että minä olen hetero, kunnioittakaa ylpeyttäni olla mitä haluan. Miltäpä kuulostaisi joku heteromarssi Helsingissä?

Henkilökohtaisesti olen tässä asiassa hyvin vapaamielinen. Suhtautumiseni homoihin on suunnilleen samaa luokkaa kuin Jehovan Todistajiin. Tehkööt mitä haluavat, mutta minun luukustani sitä vartiotornia on turha yrittää sisälle tyrkätä. En myöskään halua katsoa asian julkista esillepanoa.

On eräs asia jossa homot ja heterot ovat valitettavan epätasa-arvoisessa asemassa. Jos kaksi miestä, tai kaksi naista muuttaa yhteen asumaan, eivät toisen osapuolen saamat tulot mitenkään vaikuta Kelan tai muiden yhteiskunnan tukiverkostojen avustuksiin. Sen sijaan jos mies ja nainen asuttavat samaa ruokakuntaa, katsotaan heidät aina avopariksi. Tällöin toisen osapuolen saama palkka vaikuttaa myös tämän toisen henkilön saamiin avustuksiin, vaikkei näiden kahden välillä mitään suhdetta olisikaan. Mielestäni seksuaalista tasa-arvoa ajavien pitäisi ottaa tämäkin asia huomioon.

Juho S.A. Eerola

Perussuomalaiset, Kotka

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa neljänneksi sijoittunut Vasemmistoliitto on puheenjohtaja Arhinmäen ilmoituksella päättänyt haastaa samojen kilpailujen kahdeksannen puolueen, eli rajussa nousukiidossa olevat perussuomalaiset. Urheilumiehenä Arhinmäen pitäisi tietää, että ei ole kovinkaan kunniakasta haastaa itseään pienempiä. Perussuomalaiset haastaa ja Vasemmistoliitto vastaa, jos vain pystyy.

Jyväskylässä Kokoomuksen tähteillä  puoluekokoustaan pitänyt Vasemmistoliitto syytti puheenjohtaja Arhinmäen suulla perussuomalaisia puolueeksi, jolla ei ole omaa ohjelmaa ja joka vastustaa kaikkea. Samaan hengenvetoon Vasemmistoliiton oma puoluekokous päätti asettua vastustamaan muun muassa turkistarhausta, ydinvoimaa ja rasismia. Perussuomalaisena työmiehenä ja pienyrittäjänä olen huolissani maaseudun katoavista työpaikoista, teollisuutemme kilpailukyvystä ja ulkomailta Suomeen työehtoja polkemaan tulevasta halpatyövoimasta.

Vasemmistoliitto ei enää pitkään aikaan ole ollut työväenpuolue. Arhinmäen myötä puolueessa tuntuvat enenevässä määrin pääsevän ääneen kaiken maailman talonvaltaajat, ammatinharjoittamisen vastustajat ynnä muut yhteiskunnan varoilla lorvailevat elämäntapataiteilijat. Perinteinen rautakoura ei kohta erota vanhaa työväenaatetta hippiliikkeestä ja poliittinen punavihersokeus etenee. Perussuomalaiset on kansallismielinen työväestön puolue, jolla Arhinmäen epäilyistä huolimatta on oma ohjelmansa. Tiedämme millaisen Suomen haluamme suomalaisille tarjota.

Juho S.A. Eerola

Kotkan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja

Kannatan Kotkan ja Haminan satamien yhdistämistä. Suurempi yksikkö pystyisi kilpailemaan tehokkaasti sekä Suomenlahden, että myös koko Itämeren eteläpuolen satamien kanssa. Samoin se kykenisi haastamaan voimakkaassa nousussa olevan Mustanmerenreitin ja toimimaan tulevaisuudessa hyvänä linkkinä Koilisväylän kautta tapahtuvalle Aasian liikenteelle, kunhan Petsamon alue ensin saadaan takaisin Suomen yhteyteen. Hallinnolliset kulut pienenisivät ja työpaikat saataisiin varmemmin turvattua.

Paikallinen lehti esitteli kevään aikana alueen kaupunginjohtajia supersankarin viittaan puettuina. En muista esiintyikö kukaan visionääreistämme Batmanina, mutta Batmanin kotikaupunki on Gotham. Siinä oiva nimi uudelle suursatamalle, Kotham.

Kuntapäättäjien tulisi ottaa mallia yritysmaailmasta. Kotkan päättäjistä liian harvalla on mitään tietoa yrittäjyydestä ja siksi kunnan talous on mitä on. Kaikkia yritysmaailman lainalaisuuksia ei kuitenkaan pidä suoraan tuoda mallina kuntakentälle. Siinä missä satamien ja muiden yrityksien tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen, on kunnan ykkösasia tarjota laadukkaita palveluita ihan tavallisille peruskansalaisille.

Sinänsä kannatettavasta satamien yhdistämisestä on nyt tehty eräänlainen Troijan puuhevonen, jonka avulla koetetaan aivopestä alueen ihmisiä myötämielisiksi Pyhtään, Kotkan, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän yhdistämiselle. Kuitenkin esimerkit Kouvostoliitosta ja Loviisasta kertovat karua kieltään siitä, mitä tämmöiset kuntaliitokset tekevät näiden supernovien syrjäalueiden palveluille.

Jos koko Etelä-Kymenlaakson kattava kuntaliitos toteutetaan, tulee sen luonnolliseksi kuntakeskukseksi määrätä vanha Kymin keskusta, eli nykyinen Karhula ja siihen omalla painollaan kiinni kasvava Jumalniemen alue. Ja ihan riippumatta siitä, kummalla puolella Korkeakoskenhaaraa Alko sijaitsee.

Juho S.A. Eerola

Perussuomalaiset, Kotka

Jos minulla olisi kapakka, saattaisin joskus saada asiakkaikseni päihtymystarkoituksessa olevia henkilöitä. En tietenkään tarjoilisi heille. Saattaisi myös tulla eteen tilanne jossa joku, kaikki rahansa tuhlannut huonokuntoinen ressukka, olisi yhä edelleen janoinen. Hän voisi jopa pyytää lainaa minulta, kapakan omistajalta. Tässä kohdin alkoholilaki on yksiselitteinen. En saisi omaa bisnestä edistääkseni lainata rahaa huonoon jamaan ajautuneelle asiakkaalle. En edes tiskin ali.

Suomen valtio toimii kuin vastuuton kyyppari. Valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kok.) perustelee Kreikalle maksettavaa apupakettia puhtaan itsekkäästi, eli Suomen bisneksien turvaamisella. Jos Jyrki Katainen olisi kapakoitsija, saisi hän vähintään varoituksen lupaviranomaisilta.

Tänä keväänä on SDP:n suunnasta kuulunut kääntyvien tuulitakkien kahinaa. Olen ollut erityisen ilahtunut tarkentuneesta otteesta niin maahanmuuttopolitiikan, kuin tämän Kreikan apupaketinkin suhteen. Ainoa mistä voi piikikkäästi muistuttaa, on se kuinka nimenomaan Paavo Lipposen (sd.) ansiosta Suomi rahaliittoon johdettiin. Silloin tiedettiin varsin hyvin, millaisia banaanitasavaltoja nuo Välimeren euromaat todellisuudessa ovat.

Yhteisestä talousalueesta on kieltämättä ollut myös hyötyä. Olisi vain tarkemmin pitänyt miettiä, ketä otetaan mukaan. Pohjoismaat yhdistetyllä Saksalla ja Hollannilla, olisi ollut ja olisi edelleenkin riittävän vahva taloudellinen yhteismarkkina-alue, joka halutessaan voisi avustaa Baltiankin Hansakuntoon. Jos valuuttakriisi etenee muihinkin Välimeren maihin, joudumme miettimään tällaisiakin ratkaisuja. Toivottavasti nyt ei kuitenkaan tarvitse Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan väliltä arpoa.

Eurokriisi on -laulukilpailut lähestyvät. Ruotsi voi vielä valita Waterloon ja Money, money, moneyn väliltä. Suomen kohdalla alkaa tuntua siltä, että mikä laulaen tuli se viheltäen menee, vaikka jollain rikkaalla lordilla ehkä hyviä muistoja Ateenasta olisikin. Maksamalla miljarditukea Kreikalle, pääsee Suomi kuitenkin viimein lupaamaansa 0,7 % kehitysaputavoitteeseen ja voinee näin ollen luopua muusta kannetun veden Kankkulan kaivoon kantamisesta.

Juho. S.A. Eerola.

Kotkan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja

Sdp:n kotkalainen varavaltuutettu Kim Soares epäilee 1.5 ilmestyneessä Ankkurissa perussuomalaisten puheenvuorojen maahanmuuttopolitiikasta olevan ”hottentottipopulismia” ja ”avoimen rasistista.” Toivoisin Soareelta nyt määritelmää siitä, mitä on hottentottipopulismi ja missä kohtaa perussuomalaisten kommentointi on ollut avoimen rasistista?

Soares kirjoittaa, kuinka joku vantaalainen perussuomalaisten varavaltuutettu on loikannut demareihin ja kertonut syyksi entisen puolueensa jäsenten rasistisen suhtautumisen. Sisäpiiriä tuntevana voisin veikata todellisen syyn olleen oman nimen puuttuminen eduskuntavaaliehdokkaitten listalta. Enemmän kuin vantaalaisista perussuomalaisista, olisin Soareksena huolissani niistä kotkalaisessa kunnallispolitiikassa vaikuttaneista demareista, jotka ovat viime aikoina loikanneet perussuomalaisiin.

Aiemmassa kirjoituksessani esitin, että pakolaisten vastaanoton kustannukset siirrettäisiin valtiolta kunnille. Soares tyrmää ajatukseni, muistuttamalla että valtion kunnille asettamat velvoitteet ovat nykyhallituksen aikana kasvaneet sietämättömiksi. Tämä on totta. Soares kuitenkin unohtaa, että Suomessa jokainen kunta saa itse päättää, ottaako se pakolaisia, vai eikö ota. Valtio, eli nekin kunnat jotka eivät ota pakolaisia, maksaa viulut. Esitän siis, että edelleenkin kunnat saisivat itse päättää ottavatko ne pakolaisia vastaan vai eivät. Erona entiseen olisi vain se, että ne ketkä humanitäärisen maahanmuuton rikkautena kokisivat, sen myös itse kustantaisivat.

Kotkan demarit ovat jo usean vuoden ajan edistäneet sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa maahanmuutto on joku mystinen välttämättömyys jota tulee kaikin tavoin edistää. Haluaisin kuulla Kotkan Sosiaalidemokraattisen Työväenyhdistyksen kannanoton siitä, jatkaisiko Kotka nykyisenkaltaista humanitääristä maahanmuuttoa, jos sen kaikki kustannukset sälytettäisiin kunnan harteille? Niin kauan kuin tähän ei selvää vastausta tule, tulkitsen Soareen ja muiden demareiden kriittiset puheenvuorot maahanmuuttopolitiikasta puhtaaksi populismiksi ja surkeaksi äänten kalasteluksi.

Juho S.A. Eerola

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas, Kotka

Maahanmuutto- ja Eurooppaministeri Astrid Thors (rkp.) esittää rajoituksia internetin keskustelupalstoille. Erityisesti ministeri Thorsin hampaisiin on joutunut maanmainio Suomi24 palsta, jolle Thors haluaisi päätoimittajan rajoittamaan mielipiteenvapautta ja ilmaisuvoimaa. Vuosi sitten Kotkan kaupunki teki samansuuntaisen ratkaisun ja katkaisi väliaikaisesti yhteyden kaupungin koneilta Suomi24 palstalle.

Sananvapaus ei Suomessa, eikä koko maailmassa, ole koskaan toiminut näin hyvin, kuin nyt internetin aikana. Jokainen ihminen saa sanansa julkisuuteen ilman, että sitä kukaan poliittisin, tai muin perustein pääsee sensuroimaan. Internetin sananvapauden kahlitseminen kuuluu Valko-Venäjän ja Pohjois-Korean kaltaisten diktatuurien ohjelmistoon. Ei vapaaseen ja demokraattiseen Suomeen.

Minä olen saanut tappouhkauksia internetissä. Minusta on myös levitetty perättömiä juttuja ja sellaisia tosijuttujakin, joista itse mieluummin olisin hiljaa. Toisaalta, olen saanut tuhansia lukijoita kirjoituksilleni ja olen onnistunut herättämään keskustelua sellaisistakin aiheista, joista kaikki perinteiset mediat eivät yhtä suorin sanoin ole antaneet minun kirjoittaa.

Kotkalaisessa poliittisessa elämässä eräs vaietuksi haluttu irtisanomistapaus ja kaupungin epäselvät maakauppa-aikeet venäläisten kanssa saatiin kansan tietoisuuteen aivan eri tavoin, kun oli mahdollisuus ilman ennakkosensuuria kertoa totuus.

Väitetään, että internetin nimettömillä keskustelupalstoilla levitetään sellaisia huhuja, jotka eivät pidä paikkaansa. Tämä on aivan varmasti totta. Valheella on kuitenkin lyhyet jäljet ja sellainen savu jossa ei ole tulta alla, ei kauas kanna. Valhe on helppo todistaa valheeksi ja huhu perättömäksi. Tiedän sen hyvin, koska olen itse top 10 joukossa, Kotkan eniten netissä pilkattujen henkilöiden listalla. Tästä syystä Thorsin ja Kotkan kaupunginkin sensuuriyritykset arveluttavat minua. Jos kaikki on kunnossa ja keisarilla uudet vaatteet, niin mitä sitä vapaata kansalaiskeskustelua kahlitsemaan?

Juho S.A. Eerola

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas, Kotka

Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtajalla havaittavissa selvää osaamattomuutta hallita kokoustekniikkaa kaupunginhallituksen kokouksissa.

Oman Napolin-matkan päättämisen olisi voinut vielä laskea puheenjohtajan tilastotappioksi, mutta sitten perään kömmähdys 31.8.2009 kokouksessa, jossa kokoushuoneessa ylimääräisiä henkilöitä päätöksentekohetkellä.

Tämä kielii vain siitä  että päätöksenteossa vallitsee välinpitämättömyys puheenjohtajaa myöten, on valtavasti esimerkkiä siitä miten asioita Kotkassa hoidellaan, ja meno näyttää jatkuvan samalla tyylillä.

Lisää kokouskömmähdyksiä  ei kaivata, eikä ihmeellisiä kaupankäynti formaatteja. Olisi aika hankkia kuntalaisten luottamus päätöksentekoon ja kunnallisella tasolla oleviin asioiden hoitoon. On helppoa mällätä rahalla mikä ei ole omasta lompakosta, tai pelata peliä omaan pussiin. Jospa puheenjohtaja ottaisi onkeen, jottei tarvitse ehdottaa vaihtopenkille.

Jari Taipale (ps.)

Kotkan kaupunginjohtajan korvaaminen pormestarilla olisi tehokkaampi ja edullisempi malli kuin nykyinen kaupunginjohtajamalli, jossa havaittavissa leipääntymistä virkasuhteen pituudesta johtuen.

Pormestarijärjestelmä palvelisi kuntalaisia läheisemmin ja päätöksenteko olisi avoimempaa. Myös Hankinnat ja hankesuunnitelmat ja muut investoinnit olisivat niin ikään demokraattisempia.

Kuntapäätöksien ohella  kaupungin ylin virkamiesjohto olisi paremmin kontrollisssa kuin nykyisessä  kaupunginjohtajamallissa.  Tämä myös heikentäisi nykyistä koalition olemassa oloa, joka ei edusta demokratiaa.

Kun pormestari on luottamushenkilö  ja hänet valitsee kaupunginvaltuusto viimeistään joka neljäs vuosi,  kuten kaupunginvaltuustonkin, niin kuntalaiset voivat vaikuttaa myös pormestarin valintaan.  Pormestarin ei tarvitse olla kuitenkaan valtuutettu tai  vaalikelpoinen, riittää että on  maalaisjärki päässä ja suhteellisuustaju tallella.

Valtuusto päättäisi pormestarin palkkatason, kuten erottamisen kesken kauden, jos ei nauti valtuuston luottamusta.

Jari Taipale

Varavaltuutettu (PS)

Maanantaina 8.2 televisiossa esitetty MOT ohjelma paljasti karmealla tavalla sen, mitä tavallisen peruskansan keskuudessa jo pitkään olikin arvailtu. Humanitäärisin perustein maahan tulevat pakolaiset huijaavat lähes kaikessa ja kustannukset lankeavat veronmaksajille. Ohjelmaa on seurannut erittäin vilkas kansalaiskeskustelu eri foorumeilla.
Nyt kiinnostaisikin tietää, mikä on maahanmuuton hinta täällä Kotkassa? Kotkahan on jo viimeiset kymmenen vuotta ollut Suomen johtavia kaupunkeja humanitääristen maahanmuuttajien vastaanottamisessa ja tällä kyseenalaisella kärkisijalla on jopa ylpeiltykin. Kotkassa asuu reilusti yli 2000 maahanmuuttajaa ja turvapaikanhakijat mukaan luettuna lienee humanitäärisin perustein täällä majailevien määrä siitä jo noin neljännes.
Mitä tämä kaikki maksaa Kotkalle? On turha vastata, että kaikki viulut maksaa valtio, sillä valtiotahan olemme me kotkalaisetkin veronmaksajat. Kaiken lisäksi yli kolme vuotta täällä olleiden pakolaisten sosiaalimenoja ei valtio enää kustanna, vaan he ovat kokonaisuudessaan Kotkan kontolla.
Voisivatko maahanmuutosta vastaavat viranomaiset siis vastata, kuinka paljon Kotkassa asuu ennen vuotta 2007 tulleita pakolaisia ja paljonko heidän elättämiseensä menee rahaa? Erityisesti kiinnostaisi tietää näistä niin sanotuista harkinnanvaraisista toimeentulotuista. Kansan suussa kiertää huhuja, että jopa risteilyjä olisi kustannettu. Toivottavasti tämä ei pidä paikkaansa.
Kuinka hyvin nämä pakolaiset ovat työllistyneet muualle, kuin toisten pakolaisten auttamiseen esimerkiksi tulkeiksi? Työvoimapulallahan tätä maahanmuuttoa on jo 1990 luvulta asti perusteltu. Voisivatko Kotkassa maahanmuutosta vastaavat viranomaiset edelleenkin kertoa, pitääkö paikkansa, että maahanmuuttajien parissa työskenteleviä henkilöitä on töistä erottamisen uhalla painostettu olemaan hiljaa maahanmuuton todellisista kustannuksista?
Kotkan palvelurakenne natisee liitoksissaan. Palveluja heikennetään säästöjen nimissä kaikkialla. Kuitenkin maahanmuuttoon tuntuu olevan varaa. Aikooko Kotka jatkaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaasa vielä kuinka monta vuotta, kun kuitenkin näyttää siltä, että se ei aiheuta muuta kuin kustannuksia?
Perussuomalaiset ovat Kotkassa johdonmukaisesti vaatineet tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaamme jo usean vuoden ajan. Syyt ovat olleet MOT ohjelmassakin esiin tulleet epäkohdat. Toivottavasti vastaavat virkamiehet osoittavat ennakkoluuloni vääriksi ja kertovat että maahanmuuttajat todellakin ovat rikkaus meille kotkalaisille.

Jari Taipale
Perussuomalaiset.