KotkanPS Blog

Kotka Kekkosen aikaan. by IDA

Kotkan perussuomalaiset valitsi syyskokousessaan 9.11.2013 puheenjohtakseen vuodelle 2014 kaupunginvaltuutettu Olli Kekkosen. Kotkan paikallisosaston kannalta ulkopolitiikka on siis täydessä hallinnssa, minkä kokouksessa oli toteamassa myös puolueen järjestösihteeri Niilo Kärki.

Viitteitä siitä millä tavoin osasto tulee ensi vuonna toimimaan saa kokouksen hyväksymästä toimintasuunnitelmasta. Poliittisen linjamme sisältöä emme ole joutuneet tarkistamaan, emmekä muuttamaan, koska se on ollut aina oikeaa. Toimintasuunnitelma käsitteleekin siis toiminnan käytännön kehyksiä:

Ehkä ensimmäistä kertaa yhdistyksen historiassa tilillä on jonkin verran rahaa. Ensi vuonna pyrimme siihen, että omaisuus ja raha edelleen maltillisesti karttuisivat siitä huolimatta, että yhdistyksen näkyvyyttä ja toimintaa pyritään entisestäänkin lisäämään, mikä vaatii rahan käyttöä.

Hallituksen kokouksista tehdään säännöllisiä ja niiden päätöksistä tiedotetaan koko jäsenistölle. Jäsenkirjeitä lisätään, vaikka niiden ilmestymistä ei säännölliseksi tehdäkään. Internet ja järjestön sivut otetaan nyt vakavasti työn alle. Pyrimme jos mahdollista, pitämään ne ajan tasalla valtuustotyöskentelyn ja jopa eri lautakuntien asioiden suhteen.

Tärkeintä on näkyvyys kaupunkilaisille ja se tehdään olemalla läsnä toreilla ja osallistumalla erilaisiin kansalaistapahtumiin. Koska media on kohtuullisen haluton julkaisemaan puolueiden julkilausumia pyrimme siihen, että järjestön edustajat kirjoittaisivat varsinkin paikallislehtiin säännöllisesti. Pyrimme myös siihen, että saisimme valtuustoryhmän ja järjestön puheenjohtajien kautta järjestön näkemyksiä mediassa esille. Mediaa kiinnostavat enemmän persoonalliset haastattelut, kuin asialliset, mutta paperiset lausunnot.

Toukokuun eurovaaleihin aiotaan panostaa kunnolla. Meillä on järjestön jäsen Juho Eerola ehdokkaana. Ja joka tapauksessa puolueen kannalta on tärkeää, että saamme osaltamme nostettua äänestysprosenttia niin korkeaksi kuin mahdollista.

Pyrimme järjestämään vuoden aikana joitakin vapaamuotoisia virkistystilaisuuksia jäsenistölle.

Syksyllä alamme jo suunnitella seuraavan kevään eduskuntavaaleja. Tavoitteena on saada vähintään yksi Kotkan perussuomalaisten jäsen eduskuntaan. 2014 syyskokouksessa keskustelemme jo ehdokasasettelusta.

Näillä siis mennään.

Vappu 2011 by kotkanps

Kotkan ja Haminan toreilla ei ollut väkeä aivan yhtä paljon, kuin Roomassa tänä toukokuun ensimmäisenä päivänä, mutta toisaalta tilaisuudetkaan eivät olleet yhtä juhlallisen hartaita, vaan pikemminkin rentoja. Ja väkeä oli todella mukavasti. Jälleen enemmän kuin edellisenä vuotena, joten trendin jatkuessa täytämme torit väkisinkin ennen näiden valtiopäivien päättymistä.

Kotkassa ei viimevuotisesta piiskaavasta sateesta ei ollut tietoakaan. Puheetkin pidettiin nyt aivan toisesta asemasta. Freddy Van Wonterghem toivotti väen tervetulleeksi ja piti ytimekkään, iskevän puheen. Piirin virkaa tekevä puheenjohtaja Raul Lehto kiinnitti omassa puheessaan ( puheet lisättäneen sivulle myöhemmin ) asioihin, joiden vuoksi on edelleen vain jatkettava asialinjalla. Freddyn ja Raulin jälkeen puhui Juho Eerola. Puheensa jälkeen kiiruhti vielä ystävällisesti laulamaan pienenevien puolueiden juhliin, mikä PS:lle suvaitsevaisuuspisteinä merkittäköön.

Haminassa puhui edellisten lisäksi jo viime vuonna Suomen kiihottavimmaksi puhujaksi todettu Hannu Järvinen, joka luki kommunismille ja kapitalismille sellaiset madonluvut, että mikäli kommunisteja ja kapitalisteja oli kuulemassa he varmasti ripustivat syvästi katuvaisina hanskansa naulaan.

Erittäin onnistunut ja hauska poliittinen vappu siis.

Tilannekatsaus by kotkanps

Kunnallisvaaleihin on aikaa 549 päivää, joten mitäpä tässä lepäilemään. Vapputilaisuuksia Kotkan ja Haminan toreilla voikin pitää juhlan ohella jo jonkinlaisena lähtölaukauksena matkalle kohti noita vaaleja. Kotkassa tilaisuus alkaa torilla klo 9:30 ja Haminassa 12:00. Molemmissa paikoissa on Juho Eerolan järjestämä kahvitarjoilu kiitokseksi eduskuntavaalien äänestäjille ja muillekin. Molemmissa kaupungeissa puhuvat Juho Eerola ja Raul Lehto. Kotkassa lisäksi Freddy Van Wonterghem ja Haminassa Hannu Järvinen.

Perussuomalaisilla on Kotkassa 4 valtuutettua, Haminassa 1 ja Pyhtäällä 2. Eduskuntavaalituloksen perusteella PS nousisi Haminassa ja Pyhtäällä suurimmaksi ryhmäksi ja Kotkassa toiseksi suurimmaksi aivan demareiden kannassa. Kunnallisvaalit ovat kuitenkin erilaiset vaalit ja niissä tarvitaan erityisesti hyviä, paikallisasioita tuntevia ehdokkaita kaikista ikäryhmistä, kaikilta ammattialoilta ja muutenkin erilaisista piireistä. Perussuomalaiset on onnistunut valtuustoissa erittäin hyvin, joten sille pohjalle on sinänsä helppo rakentaa, tekijöitä tarvitaan vain lisää. Vakaasti uskomme, että niitä myös löytyy.

Tämä sivusto aktivoituu seuraamaan erityisesti perussuomalaisten toimintaa Etelä – Kymenlaaksossa saattaen joskus ottaa laajemminkin kantaa maakuntamme, maamme ja maailman asioihin. Pyrimme saamaan, ja mitä ilmeisemmin saammekin, edustajia sekä eduskunnasta, että Etelä-Kymenlaakson valtuustoista kirjoittamaan ajoittain näille sivuille. Sivusto tulee toimimaan myös Kotkan Perussuomalaiset ry:n tiedotuskanavana.

Eli eduskuntavaalimenestyksen tuomalla innolla kohti kunnallisvaaleja. Ei sen nyt ainakaan paljon heinäntekoa vaikeampaa pitäisi olla.

Konservatiivinen vallankumous by kotkanps

Kotkan perussuomalaiset ry suoritti hallitun vallansiirron Freddy Van Wonterghemin otettua puheenjohtajuuden vastaan Juho Eerolan luopuessa siitä. Kyseessä oli siis paluu vanhaan ja alkuperäiseen, kuten aina hyvä on.

Samalla sovittiin siitä, että Pyhtään ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös Haminan perussuomalaiset voivat liittyä yhdistyksen jäseniksi suoraan henkilöjäseninä. Tavoitteena on siis luoda Etelä-Kymenlaaksolainen linkki paikallisjärjestöistä piirijärjestöön ja puolueeseen. Noin laajemmassa mielessä tietenkin vain otamme paremmin haltuun idän ja lännen ikiaikaista rajaa.

Juho Eerola eduskuntaan by kotkanps

Eduskuntavaalit 2o11 menivät Kotkan perussuomalaisten kannalta todella hyvin. Juho Eerola nousi eduskuntaan 5350:llä äänellä. Muillakin kotkalaisilla perussuomalaisten ehdokkailla oli hulppeat äänimäärät. Freddy Van Wonterghem sai 1570 ääntä ja Eeva-Riitta Pitko 1238 ääntä. Onnittelemme kaikkia.

Kotkassa PS sai yhteensä 6738 ääntä. Mikä oli toiseksi eniten  ja vain noin sata ääntä vähemmän mitä SDP sai. Juho Eerolan äänimäärä Kotkassa oli 3047. Kotkan toiseksi eniten sekin ja vain 23 ääntä vähemmän, kuin Kotkan ääniharavalla, ministeri Häkämiehellä. Freddy Van Wonterghem keräsi seitsemänneksi eniten kotkalaisten ääniä ( 920 ) ja Eeva-Riitta Pitko upouutena kotkalaisena kymmenenneksi eniten ( 613 ).

Kunnallisvaaleissa 2012 tavoitetta ei tuolta pohjalta voine asettaa kovinkaan matalalle. Kotkan PS toivookin ihmisten osallistumista, sillä noilla numeroilla valtuutettuja alkaisi tulla enemmän, mitä aiemmin on ollut ehdokkaita.

Perussuomalaiset – lintu vai kala. by kotkanps

 

 

Juho S.A. Eerola pitää erikoisena Kotkan vanhojen työväenpuolueiden suhtautumista perussuomalaisiin.

– Meidät toivotettiin tervetulleeksi valtuustoon vuonna 2009 oikeuskanteella, kun puolustimme kaupungin työntekijää. Nyt puolestaan Vasemmistoliitto on nostanut kanteen Facebook-keskustelun perusteella. Mielestäni vain nostaakseen itseään esille.

Miksi olet persu, Kotkan perussuomalaisten puheenjohtaja Juho S.A. Eerola?

-Kiinnostuin alun perin politiikasta, kun lueskelin nuorena Kari Suomalaisen pilapiirroskirjoja. Päätin, että lähden kolmekymmentä vuotta täytettyäni myös itse mukaan politiikkaan. Sitten vuoden 2006 presidentinvaalissa nain Timo Soinin esiintyvän ja puhuvan asioista tavalla joka kolahti minuun. Valinta oli selvä.

Mika Soinissa vetoaa kokoomusperheen kasvattiin, joka työskentelee, oman baariyrityksen ohessa, Kotkan maahanmuuttopalveluiden tulkkikeskuksessa?

-Työstäni johtuen maahanmuuttopoliittiset kysymykset ovat itselleni merkittävin asia. Olen tehnyt tätä työtä 90-luvun lopusta lähtien. Tuolloin kaikki puolueet, demarit etunenässä, hokivat, että suomalaisten on sopeuduttava maahanmuuttajiin, eikä päinvastoin. Lisäksi Vasemmistoliitto rummutti jo tuolloin, että kymmenen vuoden kuluttua tulee työvoimapula, minkä vuoksi Suomeen on otettava maahanmuuttajia.
-Demarit ovat nyt korjanneet linjaansa, sillä ei ole tullut työvoimapulaa. Lisäksi humanitaarisista syistä Suomeen otetuille ei ole tarjolla mahdollisuutta kunnolliseen kotoutumiseen resurssien pulan vuoksi. Yksi bussikuski silloin tällöin työllistyy, mutta loput vuosia sitten tänne tulleet istuvat edelleen tulkin kanssa sosiaalisosiaalitoimistossa edes kieltä osaamatta.

Et siis vastusta maahanmuuttoa rasistisista syistä?

-Jäsenistössä voi olla tällaisia henkilöitä, mutta itse olen sitä mieltä, että ensin koetettaisiin saada jo maahan tulleet kotoutettua, sitten vasta otettaisiin lisää. Aikaisemmin Kotkaan otettiin 50 pakolaista vuodessa, nyt määrä on 15.
-Tragikoomisin esimerkki ulkomaalaisten kohtelusta Kotkassa on tällainen näky: työpaikkani vieressä on uimahalli korjattavana, työmaalla miehet puhuvat puolaa ja eestiä, siinä heidän vierellään seisoo maahanmuuttopalveluiden toimipisteeseen meneviä humanitaarisia maahanmuuttajia, joille ei ole tarjolla työtä.
-Tänne otetaan kyllä pakolaisia, mutta työ annetaan ulkomailta käsin tulevalle halpatyövoimalle, koska kaupunki antaa urakat aina halvimmalle urakoitsijalle. Miksei oteta huomioon kokonaistaloudellista näkökulmaa? Suomalaiset duunarit olisivat maksaneet veronsa Suomeen. Minun puolestani työ olisi voitu antaa vaikkapa jo Suomessa oleville maahanmuuttajille, jos ammattitaitoa olisi löytynyt.

Mitä sitten pitäisi tehdä toisin maahanmuuttajien suhteen?

-Humanitaarinen pakolaisten vastaanottaminen pitäisi keskeyttää ja keskittyä nyt niihin, jotka ovat jo maassa. Varsinkin toisen polven maahanmuuttajiin pitäisi panostaa, etteivät he syrjäydy.
-Ulkomailla olevia pakolaisia voitaisiin auttaa tehokkaammin omassa maassaan, sillä rahalla, jolla heitä koetetaan auttaa täällä..
-Kotka ottaa humanitaarista maahanmuuttoa vastaan vain valtion korvausten takia. Resursseja kotoutukseen ei enää voida lisätä. Olemme esimerkiksi anoneet tulkkikeskukseen kolmatta työpaikkaa, joka voitaisiin rahoittaa laitoksen tuottamalla voitolla, mutta raha käytetään nyt muuhun kuin maahanmuuttajiin.

EU:n sijaan Hansaliitto

Onko persut oikeisto- vai vasemmistopuolue?

-Perussuomalaiset on kansallismielinen, poliittiseen keskustaan sijoittuva puolue. Kannatamme verotusta maksukyvyn mukaan, eli esimerkiksi pääomaveron progressiota, jotta se kukkakaupan omistajakin saisi tuotostaan jotain käteen. Perussuomalaiset painottavat kuitenkin myös ihmisten omaa vastuuta itsestään. Olen käyttänyt tällaista esimerkkiä, että oikeistossa tiedetään miten kakku leivotaan, mutta vasemmistossa miten se jaetaan, perussuomalaiset yhdistävät nämä käytännöt.

Mitä tarkoittaa ’kansallismielinen’?

-Sitä että jokainen kansa saa itse päättää omista asioistaan. Omasta mielestäni EU:n sijaan Suomelle riittäisi vapaakauppa-alueeksi vanhan ajan Hansaliitto Hollannilla vahvistettuna, eli Saksa, Pohjoismaat, ehkä myös Balttian maat. Sen sijaan Kreikat ja Espanjat pitäisi heittää pois, ettei me jouduta maksamaan niiden huonoa talouden pitoa. Demaritkin ovat suhtautuneet Kreikan lainoittamiseen kriittisesti.
-Perussuomalaiset vastustavat myös pakkoruotsia. Pakkoruotsi on seurausta siitä, ettei RKP:IIa ole hallitusneuvotteluissa muita vaatimuksia kuin kaksikielisyyden säilyttäminen. Siksi eri puolueiden johto on valmis tuohon vaatimukseen vaikka jäsenistössä varmasti enemmistö on sitä vastaan.
-Ruotsinkielisille pitää tarjota palvelut heidän omalla kielellään, muttei koko muuta väestöä tule pakottaa opiskelemaan ruotsia, eikä se voi olla edellytyksenä valtion virkoihin pääsylle. Pakkoruotsin poisto parantaisi varmasti myös muun väestön suhtautumista tuohon vähemmistöön.
-Nato on puolestaan suurin syyni olla kannattamatta Kokoomusta. Jos Suomi liittyy Natoon, niin minä palautan sotilaspassini valtiolle.
-Perussuomalaiset kannattavat päätöksenteon pitämistä mahdollisimman lähellä ihmisiä. Siksi emme myöskään katso kuntaliitoksia hyvällä. Kotka on sellainen petolintu, että se pyrkii syömään naapurinsa.

Vasemmisto hukannut pätkätyönuoret

Onko persuilla oikeasti tarjota Soinin populististen heittojen ohella vakavasti otettavaa poliittista linjaa?

-Kylla. Media tarttuu aina vain perussuomalaisten maahanmuuttajiin kohdistuviin kommentteihin. Esimerkiksi sosiaalisesti epätasa-arvoisen energiaveropaketin avaamista vaati ensimmäisenä perussuomalaiset. Meillä on valmisteilla myös ohjelma mm. Suomen teollisuuden olosuhteiden parantamiseksi.

Kuka äänestää persuja, miltä pohjalta puolue ponnistaa?

-Demareiden kannatus nousee suurista teollisuuslaitoksista, joissa on vahva ammattiyhdistysliikkeen vaikutus. Demareiden juuret ovat näkyvillä työväentaloissa. Nykyisin kuitenkin varsinkin nuorten keskuudessa pätkätyöt ovat vallallaan, eikä heidän järjestäytymisasteensa ole suuri. Nämä, oman kokemukseni mukaan enimmäkseen kolmenkymmenen kieppeillä olevat miehet, eivät koe perinteisten työväenpuolueiden ajavan heidän asiaansa.
-Me pidämme kokoukset kaupungintalon ohella baarissa. Voisi ehkä sanoa, että baarit ovat perussuomalaisten työväentalo. Täältä meidät löytää.

 

Eteenpäin-lehti, toimittanut Veli-Pekka Kelloniemi

Nuiva vaalimanifesti by kotkanps

13 Perussuomalaista valtuutettua ja eduskuntavaaliehdokasta julkaisi Turussa 24. heinäkuuta oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, joka ottaa kantaa maahanmuuton kipukohtiin ja esittää ratkaisuja niihin. Kotkan PS:stä tämän Nuivan vaalimanifestin allekirjoittajia oli kaksi: Juho Eerola ja Freddy van Wonterghem, eli molemmat kansanedustajaehdokkaamme.

Manifestin julkaisutilaisuus videoitiin ja sen voi katsoa Youtubesta seuraavan linkin takaa:

Itse manifesti on luettavissa seuraavalta sivustolta:

http://www.vaalimanifesti.fi/

Ja sen tyylikästä paperiversiota tullaan jakamaan eri tapahtumissa, joihin Kotkan PS osallistuu.

Vappu Kotkassa by kotkanps

Kotkan Perussuomalaiset järjestivät vapputapahtuman Kotkan torilla. Koleasta ja sateisesta säästä huolimatta kuulijoita oli paikalla aivan kiitettävästi. Tosin suurin osa kauppojen ystävällisesti tarjoamien lippojen alla sadetta paossa. Puhujina olivat kansanedustajaehdokas Jussi Halla-aho Helsingistä, kansanedustajaehdokas Juho Eerola Kotkasta ja kaupunginvaltuutettu  Freddy van Wonterghem Kotkasta. Puheet olivat sen verran hyviä, että julkaisemme ne tässä sellaisinaan.

Arvoisat naiset ja herrat, kotkalaiset, perussuomalaiset ja muut vapunviettäjät!

Aivan aluksi haluan kiittää Kymen ja Kotkan perussuomalaisia siitä, että minut on ystävällisesti kutsuttu tänne Kotkaan pitämään vappupuhe.

Vappu on yhtäältä kevään, toisaalta ylioppilaiden ja kolmanneksi työn ja työväen juhla. Voisimme muutamalla sanalla pohtia sitä, ketkä ovat ja ketkä eivät ole työväen ystäviä poliittisella areenalla, toisin sanoen: mikä on tänä päivänä työläisen väri. Yleensä on ajateltu, että se on punainen. Totta onkin, että vanhoina hyvinä aikoina nimenomaan vasemmistopuolueet edustivat työväestön näkökantoja poliittisissa keskusteluissa.

Tänä päivänä kaikki on toisin. Poliittinen vasemmisto on löytänyt itselleen uusia kavereita ja uuden aatteellisen sisällön. Uusvasemmistolaisuuden idea heijastuu mainiosti varsinkin vasemmistoliiton johtoportaassa. Siellä on vuosi vuodelta yhä vähemmän sellaisia ihmisiä, jotka ovat joskus käyneet töissä, muuallakin kuin puoluetoimistossa.

Vasemmistossa riittää ymmärrystä yleisten paikkojen töhrijöille, kiviä heitteleville anarkisteille, talonvaltaajille, ylipäänsä rikollisille sekä vaikkapa turvapaikkajärjestelmän hävyttömälle hyväksikäytölle. Julkista rahaa ollaan valmiita kaatamaan loputtomasti sekä koti- että varsinkin ulkomaisiin kankkulan kaivoihin, joita tuskin voidaan pitää Suomen valtion ydintoimintoina. Vasemmistolta ei juurikaan liikene sympatiaa eikä ymmärrystä suomalaiselle keskiluokalle ja työväestölle, ts. niille, joilta maailmanparannushankkeisiin kylvetyt rahat pääasiassa on verotettu.

Vasemmistoliiton pää-äänenkannattajan, Kansan Uutisten, pääkirjoituksessa arvosteltiin muutama viikko sitten maassa-maan-tavalla-puheita ja kyseltiin, mikä on se maan tapa. Kansan Uutisten mielestä maan tapoihin kuuluu syödä mielialalääkkeitä ja ohjata lapsensa nuorisopsykiatrian asiakkaaksi. Maan tapa on tehdä itsemurha alle 40-vuotiaana ja pitää nainen kurissa nyrkkejä käyttäen. Maan tapa on juoda viinaa kaksin käsin, olla välinpitämätön apua tarvitsevien suhteen ja mököttää julkisissa liikennevälineissä.

Tämä on salonkikommunistien näkemys suomalaisista. Itseään he eivät tietenkään laske tähän roskajoukkoon kuuluviksi.

Meitä perussuomalaisia on viimeisten kunnallisvaalien jälkeen tauotta ja paatoksella syytetty vihasta ja ihmisten halveksunnasta. Paitsi että syytökset ovat täysin katteettomia ne ovat myös huvittavia, kun ne tulevat sellaisilta ihmisiltä, joiden koko ideologia, maailmankatsomus ja poliittinen ohjelma rakentuvat oman kansan, oman yhteiskunnan ja oman kulttuurin vihaamiselle ja halveksunnalle. Vasemmisto, mukaan luettuna vihreät, on nykyisin vihaliike. Vihan varaan ei voi rakentaa mitään myönteistä.

80-luvun lopulta lähtien meitä suomalaisia on peloteltu ihan juuri alkavalla työvoimapulalla. Suurten ikäluokkien eläköityminen ja heikentyvä huoltosuhde kuulemma edellyttävät kymmenien tuhansien ihmisten maahanmuuttoa joka vuosi. Nämä puheet tuntuvat melko irvokkailta, kun samaan aikaan teollisuus siirtyy kiihtyvällä tahdilla Kiinaan ja toimintoja niin sanotusti tehostetaan paitsi yksityisellä myös julkisella sektorilla. Jokainen tervejärkinen ihminen näkee, että Suomessa ei ole pulaa työvoimasta vaan työpaikoista. Elinkeinoelämän mielestä pulaa on tietenkin myös halpatyövoimasta.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla kuulee usein, että julkinen liikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajien työpanosta, samoin rakennusala. Tämä on tietysti totta siinä mielessä, että suuri osa rakennusmiehistä ja bussikuskeista on tällä hetkellä joko maahanmuuttajia tai siirtotyöläisiä esimerkiksi Virosta tai Puolasta, mutta se, että näille aloille ei löydy suomalaisia tekijöitä, ei nähdäkseni johdu niinkään työhalujen puutteesta kuin muista tekijöistä. Julkisen liikenteen jatkuva kilpailuttaminen aiheuttaa sen, että kuljettajien työpaikka on katkolla muutaman vuoden välein. Pienituloisten perheiden on vaikea löytää pääkaupunkiseudulla asuntoa, koska kunnallisessa asuntojonossa maahanmuuttaja on aina etusijalla. Rakennusalalla taas työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä kierretään vuokratyöläisiä käyttämällä. On selvää, ettei suomalainen työmies pysty kilpailemaan hinnoissa virolaisen kollegansa kanssa.

Suomessa on jopa 20 000 työtöntä rakennusmiestä, mutta meillä on työvoimapula. Nuorisotyöttömyys on 25 prosenttia. Toisin sanoen joka neljäs työvoimaan kuuluva alle 25-vuotias on työttömänä. Silti meitä kuulemma uhkaa huonon ikärakenteen vuoksi suorastaan karjuva työvoimapula.

Työvoimapulaa ei koskaan tule, sen sijaan pula työpaikoista tulee kärjistymään entisestään. Nämä ovat niitä tosiasioita, joiden kanssa me ja tulevat polvet joudumme elämään. Me emme voi mitään sille, että Kiina ja muut kaukoidän maat imevät Euroopasta teollisuutta. Siellä on valtavasti väestöä ja yhä paremmin koulutettua väestöä. Sikäläiset työvoimakustannukset eivät vuosikymmeniin tule kohoamaan eurooppalaiselle tasolle. Vastaavasti on vaikea kuvitella, että ilman hyvinvointijärjestelmän luhistumista eurooppalaiset olisivat valmiita tinkimään tulotasostaan niin paljon, että he pystyisivät kilpailemaan Aasian kanssa.

Julkinen sektorikaan ei pysty loputtomasti työllistämään. Suuri osa valtionhallinnon ja kuntien byrokratiasta luotiin aikanaan juuri työllistämään suuria ikäluokkia. Kun ikäluokat poistuvat eläkkeelle, heidän tyhjiksi jättämiään virkoja ei suinkaan täytetä vaan ne lakkautetaan tarpeettomina. Lisäksi julkisen sektorin rekrytointimahdollisuudet vähenevät sitä mukaa kuin tuottava työ ja sen mukana verokertymä vähenevät.

Elintason ja kustannustason jatkuvan nousun vuodet ovat siis ohitse riippumatta siitä, mitä me täällä Suomessa tai Euroopassa teemme. Voimme kuitenkin päättää, mukaudummeko kehitykseen vai jatkammeko entiseen malliin kuin ei mitään. Jaettavaa hyvää tulee olemaan aina vain vähemmän. Jos jakajia on vastaavasti aina vain enemmän, ollaan mahdottoman matemaattisen yhtälön äärellä.

On syytä olla antelias ja avarasydäminen silloin, kun siihen on varaa. Juuri nyt on kuitenkin kansallisen itsekkyyden aika. Suomi ei ole maailmanparannuskunnossa. Julkisen talouden tulopuoli on taantunut vuoden 2005 tasolle, mutta menopuoli jatkaa kasvuaan. Suomen julkinen talous lepää velanoton ja kansallisomaisuuden myymisen varassa. Me otamme joka kuukausi tuhat miljoonaa euroa uutta velkaa. Samaan aikaan meillä on varaa maksaa tuhat miljoonaa euroa vuodessa kehitysapua ja toinen mokoma huonon maahanmuuttopolitiikan kustannuksia. Juuri nyt puuhaamme puolen miljardin euron lainaa Kreikalle, joka taloutensa tunnuslukuja väärentämällä sai itsensä ujutettua euroalueeseen. On varsin turvallinen veikkaus, että Suomi ei tule koskaan näkemään senttiäkään tästä lainasta.

Eduskunnassa joukko kansanedustajia, muiden muassa työväenpuolue sosiaalidemokraattien edustaja Eero Heinäluoma, ehdotti taannoin kehitysapumäärärahojen kohottamista 60 miljoonalla eurolla siitä syystä, että tämä parantaisi Suomen mahdollisuuksia saada edustaja YK:n turvallisuusneuvostoon. Mitä hyötyä Suomelle ja suomalaisille on paikasta YK:n turvallisuusneuvostossa? Tällaiset asiat ovat ykkösenä Suomen johtajien kiireellisyyslistalla. Tällaiset summat ovat heille pikkurahoja, kun kyse on oman profiilin kohottamisesta kansainvälisten kavereiden silmissä. Sen sijaan niistä on turha edes haaveilla, jos puhutaan nuorison mielenterveystyöstä, koulujen luokkakoosta, terveyskeskusten lakkauttamisesta tai vanhainkotien henkilöstön riittämättömyydestä Suomessa.

Resurssien puutteen vuoksi oikeusprosessit kestävät Suomessa vuosia, minkä ansiosta Suomi on heti Turkin jälkeen saanut eniten langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Samaan aikaan meillä on varaa maksaa yli miljoona euroa ruandalaisen kansanmurhaepäillyn oikeudenkäynnistä. Lehtitietojen mukaan kouluissa tarjottu ruoka ei rahan puutteen vuoksi enää täytä sille asetettuja vaatimuksia. Samaan aikaan pelkästään Helsingin seudun kolme kaupunkia käyttävät vuosittain kolme ja puoli miljoonaa euroa lähinnä venäjän, kiinan ja somalin kielten viranomaistulkkaukseen.

Helsinki sijoitti menneenä talvena kymmeniä tuhansia euroja romanialaisten kerjäläisten majoittamiseen. Parin päivän takaiset lehtitiedot kertovat, että nyt Romanian romanit ovat oppineet sen, minkä bulgarialaiset heimoveljet jo tietävät: Suomessa ei tarvitse edes kerjätä, voi ilmoittautua turvapaikanhakijaksi. Muut pohjoismaat käännyttävät EU-alueelta tulleet turvapaikanhakijat 48 tunnissa, mutta ei meillä. Meillä pääsee kolmeksi kuukaudeksi täysihoitoon vastaanottokeskukseen, nostamaan EU-alueen korkeimpia toimeentulotukia.

Hallituksella olisi koska tahansa mahdollisuus tukkia tämä porsaanreikä, mutta sitä ei haluta tehdä.

Kyse ei ole pelkästään rahan riittävyydestä, kyse on ennen kaikkea ihmisten loukatusta oikeustajusta. Ihmisten halukkuus maksaa veroja riippuu pitkälti siitä, kokevatko he, että heiltä verotettua rahaa käytetään hyväksyttäviin tarkoituksiin. Nyt on vastakkainasettelujen aika. Kaikki raha, joka käytetään tarkoitukseen X, on pois kaikesta muusta.

Eduskuntavaalit lähestyvät, ja ilmassa on kääntyvien takkien kahinaa. Kun mielipidekyselyt kuukausi sitten osoittivat, että suomalaiset ovat saamassa tarpeekseen löysästä maahanmuuttopolitiikasta, glamour-kissa Urpilainen hätääntyi ja jyrähti, että ”maassa maan tavalla”. Tosin hän jo seuraavana päivänä korosti, ettei toki tarkoittanut lausunnollaan mitään. Samalla hän muisti haukkua perussuomalaiset populisteiksi.

Myös Kokoomuksessa panikoitiin ja ryhdyttiin nuoleskelemaan äänestäjäkuntaa ”Hei me puhutaan maahanmuuttopolitiikkaa” -kiertueella.

Kysyä sopii, miksi siitä ryhdytään puhumaan nyt. Miksi siitä ei alettu puhua vuonna 2007, kun Kokoomus tuli hallitusvastuuseen. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on siinä oikeassa, että hallituskumppanit ovat jättäneet hänet yksin ja sälyttäneet yksin hänen niskoilleen vastuun karilleajaneesta maahanmuuttopolitiikasta. Pääministeri Vanhasen ajauduttua uskottavuuskriisiin tekstiviestien, lautakasojen ja vaalirahoituksen myötä Kokoomuksesta on tullut tosiasiallinen ykköspuolue hallituksessa. Hallitus ja Astrid Thors ei tee mitään ilman Kokoomuksen hyväksyntää.

Niillä, jotka haluavat nykyiseen politiikkaan muutosta, on vuosi aikaa miettiä. Istuvan hallituksen puolueet ovat näyttönsä antaneet. Jos äänestät niitä, nykymeno jatkuu. Opposition puolella ei ole juuri sen valoisampaa. Vasemmistoliitto tuli jo käsiteltyä, ja sosiaalidemokraateissa on tarjolla Jutta Urpilaisen sinne tänne sätkyilevää populismia sekä Erkki Tuomiojan omahyväisyyteensä läkähtyvää elitismiä.

Perussuomalaiset eivät ole puolueena tai ihmisinä täydellisiä, mutta perussuomalaiset on tällä hetkellä ainoa todellinen mahdollisuus myönteiseen muutokseen. Meillä lienee tällä hetkellä Suomen historian surkein hallitus. Seuraavat vaalit ovat monessa suhteessa historiamme tärkeimmät vaalit. Toivon, että voimme viettää seuraavaa vappua toiveikkaammissa tunnelmissa.

Kiitoksia ja hyvää vappua!

Hyvät kotkalaiset.

Kotkan kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus oli vuoden 2009 lopussa 74 %. Luku tarkoittaa sitä, kuinka paljon käyttömenoistamme, eli muun muassa meidän jokaisen maksamista veroista menee ulkopuolelta otetun velan takaisin maksuun.

Tässä asiassa olemme valtakunnan ykkösiä. Millään vertailukunnallamme ei ole näin huono tilanne. Jokaista kotkalaista kohden laskettuna meillä on noin 4000 euroa velkaa. Se on paljon rahaa se.

Kotka pakkoliitti aikoinaan Kymin ja Karhulan itseensä. Nyt Kotka havittelee velkojensa maksumiehiksi Pyhtäätä, Haminaa, Virolahtea ja Miehikkälää. Tai ainakin Kotkan demarit havittelevat. Kuvaavaa on, että kuukausi sitten demareiden ehdotukset kelpasivat Kymen Sanomille aprillipilaksi.

Viime päivinä on herättänyt kovasti porua Euroopan Unionin jäsenvaltio Kreikan huono talous ja suoranainen vilppi kirjanpidossa. Kreikka aikoo maksattaa huijaamisensa muilla Unionin jäsenvaltioilla. Myös Suomella.

Kotka on Suomen Kreikka. Molemmat ovat meren synnyttämiä, molemmilla on takana loistava historia ja molemmat pyrkivät maksattamaan velkansa muilla. Ja mikä kaikista surkuhupaisinta, molemmissa on demarit vallassa!

Iso osa Kotkan tekemästä velasta on aika turhaa velkaa. Menneitä on turha kaivella, mutta virheistä pitäisi oppia. Vaan kun ei tunnuta oppivan! Viikoittain saamme lehdestä lukea virkamiesjohdon ”taivaita tavoittelevista” visioista ja ”korkealentoisista” suunnitelmista. Nyt olisi syytä ihan kirjaimellisestikin pitää ”jalat maassa”. Jos kerran Helsingin lähiseudutkin ovat todenneet Malmin kentän korvaamisen olevan kannattamatonta, niin kuinka se sitten täältäkään asti toimisi? Aiotaanko kotkalaiselta veronmaksajalta nyt viedä ”tuhkatkin pesästä”?

Arvoisat kuulijat.

Vappu on työväestön juhla ja Perussuomalaiset on aidosti kansallismielinen työväestön puolue. Kotkan työttömyysprosentti on maakunnan korkein. Silti väkilukumme kasvaa joka vuosi. Yleensä ihmiset muuttavat siirtolaisiksi sinne, missä on työtä, mutta Kotkaan muutetaankin olemaan työttömänä!

Kotka on runsaiden valtionavustusten toivossa vastaanottanut pakolaisia jo 90 luvulta asti. Valtaosa näistä yli kymmenenkin vuotta täällä asuneista on yhä edelleenkin työttöminä. Muutama bussikuski, joista aina tehdään säännöllisin väliajoin juttu lehteen, ovat positiivisia yksittäistapauksia, joiden pohjalta ei saisi yleistää, eikä muodostaa kokonaiskäsitystä.

Panostukset pakolaisten työllistymiseen ovat olleet täysin riittämättömiä. Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki taannoin aloitteen, jossa kaupungin ylin johto olisi näyttänyt maahanmuutto-ohjelmamme mukaisesti esimerkkiä pakolaisten työllistämisessä. Vaan eivät kelvanneet pakolaiset herroille edes salkunkantajiksi!

Suomessa jokainen kunta saa itse päättää, ottaako se pakolaisia, vai ei. Valtio maksaa viulut. Jos vastuu kustannuksista siirrettäisiinkin kunnille, niin väitän että kielen opetus, työvoimakoulutus ja muut kotouttamistoimet järjestettäisiin paljon nykyistä paremmin. Pakolaisia ei enää otettaisi, jos heistä ei kyettäisi pitämään huolta tai jos he eivät itse työllistäisi itseään, kuten tietysti aina toivoisi.

Eero Heinäluoma ja Jutta Urpilainen ovat astuneet oikealle polulle. He ovat tämän keväisillä lausunnoillaan asettuneet tukemaan Perussuomalaisten ”maassa maan tavalla –linjaa.” Odotan, että paikalliset demarit myös täällä Kotkassa seuraisivat ryhdikkäänä rintamana suurten johtajiensa valitsemaa Perussuomalaista oppia.

Aivan ensimmäiseksi haluaisin, että tätä oppia alettaisiin noudattaa kaupungin hankkeiden kilpailuttamisessa. Tarjousten loppusummaan pitää laskea myös verotulojen ja työttömyyskorvausten määrän vaikutukset, sekä se millä puolella Suomenlahtea palkansaajan perhe hoitaa päivittäiset ruokaostoksensa. Kun Kotka kerrankin investoi johonkin järkevään, kuten esimerkiksi Karhulan uimahalliin, on työmiehet jumalauta palkattava niistä työttömistä, jotka asuvat Kotkassa! Silloin se maksettu palkka jää paikalliseen talouteen, eikä tule niitä Kelan sanktioita pitkäaikaistyöttömistä, joiden suhteen Kotka myös on aika kuuluisa sakon maksaja.

On ollut surkuhupaisaa seurata tilannetta, jossa kaupungin maahanmuuttajapalveluiden toimipiste, Kuntala ja Karhulan uimahalli sijaitsevat aivan vierekkäin. Kuntalaan kulkee pitkä jono Kotkassa asuvia maahanmuuttajia hakemaan sosiaalipalveluita ja samaan aikaan uimahallille parkkeerataan virolaisissa kilvissä olevia autoja, joista nousee haalariasuisia rakennusmiehiä.

Kyllä se näköjään voi maahanmuuttaja samaan aikaan sekä viedä työpaikan, että elää sosiaaliturvalla, vaikka se tuolla Vihreiden teltalla mieluummin ehkä vitsinä Perussuomalaisten asenteista kerrottaisiinkin.

Iso osa tulevaisuuden ja jo nykyisyydenkin työpaikoista, sekä hyvinvoinnista pohjautuu pienten- ja keskisuurten yritysten varaan. Tätä meidän pitää Kotkassakin tukea muun muassa keventämällä lupabyrokratiaa ja asennoitumalla uudella tavalla esimerkiksi kiinteistöveron rakenteeseen. Jokainen itsensä työllistävä kukkakauppias, kioskin pitäjä tai kotipalveluyrittäjä on pois työttömyystilastoista ja ansaitsee täyden tukemme. Tämä on myös se kohta, jossa me suurteollisuuden huomaan tottuneet kotkalaiset voisimme ottaa oppia myös muutamilta maahanmuuttajilta.

Arvoisat kotkalaiset.

Ensi vuonna pidetään eduskuntavaalit. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa moni sanoi minulle, että muuten kyllä äänestäisi Perussuomalaisia, mutta kun ei teillä ole mahdollisuuksia, niin menee se ääni hukkaan.

Kuntavaalit 2008 ja eurovaalit 2009 osoittivat, että kyllä Perussuomalaisia kannattaa äänestää. Painimme valtakunnallisesti täysin samassa kokoluokassa kuin Vihreät ja Vasemmistoliitto. Kymen vaalipiirissä olemme noita molempia punavihreitä puolueita suositumpi porukka.

Kuntavaalien tuloksella Vasemmistoliitto olisi menettänyt ainoan paikkansa eduskunnasta meille Perussuomalaisille, jos siis kyseessä olisivat olleet eduskuntavaalit. Eurovaalien kannatus toisi eduskuntavaaleissa vastaavasti kaksi Perussuomalaista kansanedustajaa Kymeen.

Olemme aito ja uskottava työväestön puolue, jonka sloganit kelpaavat jo demareillekin. Perussuomalaisten Kymen piirijärjestö on asettanut tavoitteekseen kaksi kansanedustajaa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Me täällä Kotkassa lähdemme siitä, että toinen Kymen paikoista tulee Kotkaan. Nyt ei mene ääni hukkaan, vaan se kuuluu sinne minne pitääkin, eli eduskuntaan.

Hyvää vappua kaikille.

Hyvät kuulijat!

Puheessani käsittelen kahta asiaa; ensimmäinen liittyy EU:n talouteen ja toinen maahanmuuttoon.

EU:sta:

Marraskuussa 2009 EU:n nykyinen presidentti Herman Van Rompuy osallistui ns. Bilderberg-ryhmän illalliselle. Bilderberg-ryhmään kuuluu n. 120 jäsentä ja tässä kokoonpanossa ovat edustettuina maailman huiput niin liike-elämästä, finanssisektorilta kuin poliitikoistakin. Suomea näissä kokouksissa edustivat v 2009 mm. Jorma Ollila ja Jyrki Katainen.

Omassa puheenvuorossaan Van Rompuy totesi, ettei tuleva nousukausi yksin tule riittämään monien jäsenvaltioiden budjettivajeen umpeen kuromiseen. Hänen mielestään EU:n presidentin roolin tulisikin olla pikemminkin valmentaja kuin johtaja.
Jyrki Katainen taisikin kuunnella korva tarkkana tätä puhetta, koska on mallioppilaana oitis ruvennut valmentamaan Suomen julkista sektoria reippaaseen vyönkiristykseen.
Vaatimukset eläkeiän korottamisesta ja muista valtion budjettia kiristävistä toimista ovat viime kuukausien aikana entisestään voimistuneet.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn totesi tammikuussa europarlamentissa, että EU:n jäsenvaltioiden velka on kestämätön ja samanaikaisen väestön vanhenemisen vuoksi onkin ryhdyttävä kiireellisiin saneeraustoimenpiteisiin.

EU:n valvontaa jäsenvaltioiden budjetista kiristetään – tähän antaa Lissabonin sopimus mahdollisuuden.

Pahaksi onneksi Suomelle poliitikkomme tahtovat näyttää Suomen olevan EU:n mallioppilas ja siksi valtiovarainministerimme haluaakin esittää komissiolle EU:n siisteimmän budjetin.

Suomi siis säästää siltäkin varalta, että voimme jatkossakin harrastaa ”hjuuva business” ja lainata miljardeja Kreikan lisäksi muillekin EU:n konkurssikypsille tuhlaajavaltioille.

Maahanmuutosta:

Perussuomalaiset saivat viime kuntavaaleissa merkittävästi lisää kannatusta.

Yksi syy kannatuksen kasvuun oli aito huoli maastamme turvapaikan saaneiden ja muiden maahanmuuttajien olemattomasta integraatiosta suomalaiseen yhteiskuntaan.

Vika ei ole maahanmuuttajissa, vaan suomalaisissa poliitikoissa, joiden kiinnostus integroivaan politiikkaan on ollut olematon.

Viime aikoina tässä on kuitenkin alkanut näkyä muutosta. Sekä Kokoomuksen että demareidenkin piirissä näyttää nyt olevan aitoa halua perehtyä asiaan.

Vihreiden ongelmana on, että koko maahanmuuttoasia on heille tabu, josta ei saa puhua.

Maahanmuuttajat rinnastetaan jotenkin mieleltään vammaisiin tai lapsiin, jotka tarvitsevat erityistä holhousta ja joiden tarpeista vihreillä on parempi käsitys kuin maahanmuuttajilla itsellään.

Tätä asennettaan vihreät kutsuvat suvaitsevaisuudeksi.

Itsekin maahanmuuttajana en haluaisi kohdata tämäntyyppistä suvaitsevaisuutta, vaan kokisin tuollaisen suhtautumistavan pikemminkin ylimielisenä ja halveksuvana, jopa rasistisena.

Tein viime lokakuussa aloitteen, jossa peräsin kaupungiltamme työllistämistoimia, joista hyötyisi kaikkein heikoimmin työllistyvä maahanmuuttajaryhmä- eli pakolaiset.

Muutama päivä sitten sain vastauksen aloitteeseeni.

Vastauksessa ei mainittu pakolaisista sanaakaan, vaan viitattiin muutaman maahanmuuttajan, ei pakolaisen, työllistymiseen kaupungin monikulttuuripajassa.

Aloitteeseen ei alunperinkään suhtauduttu vakavasti, koska sen laatijana oli perussuomalainen, siis väärän puolueen jäsen.

Perussuomalaiset eivät ole sulkemassa rajoja.

Meidän huolemme on riittämätön panostus maahanmuuttajien integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Me emme halua Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin alueita, jotka muistuttavat Malmön Rosgårdia tai Pariisin maahanmuuttajataustaisten rikollisjengien hallitsemia lähiöitä.
Aidolla integraatiolla estetään tämänkaltainen kehitys.

Nykysysteemissä pakolaiset kuitenkin unohdetaan johonkin rahapulassa olevaan kuntaan, jossa ei ole resursseja kielenopetukseen eikä ihmisille mitään mielekästä tekemistä.

Juuri sellainen aiheuttaa syrjäytymistä ja passivoitumista.

Näiden poliittisten huomioiden jälkeen toivotan kaikille kuulijoille hyvää vappua!